Sääntöluonnos 2016

Tällä sivulla on luonnos yhdistyksemme uusista säännöistä. Sääntöihin on tehty kokonaisvaltainen tarkastelu – tarkoituksena täsmentää, selkeyttää ja täydentää yhdistyksen nykyisiä sääntöjä.

Toimita kommenttisi uusiin sääntöihin liittyen voit lähettää sihteerillemme Raimo Kankareelle (raimo.kankare (at) kolumbus.fi). Hänen kauttaan ne menevät sääntötyöryhmän käsiteltäväksi.

Säännöt – luonnos I

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Uudenmaan mehiläishoitajat ry., jäljempänä yhdistys ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi.
Yhdistys on Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n jäsen, jäljempänä liitto.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea mehiläishoitoa harrastuksena ja ammattina pääosin Uudenmaan maakunnan alueella.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

  • harjoittaa tiedotus ja julkaisutoimintaa
  • järjestää mehiläishoitoon liittyviä kursseja ja neuvontatilaisuuksia
  • järjestää jäsenistön yhteenkuuluvuutta lisääviä tilaisuuksia ja retkiä
  • vahvistaa myönteistä kuvaa hunajasta ja muista mehiläispesän tuotteista
  • pitää yllä keskustelua mehiläistalouden merkityksestä ympäristölle ja luonnolle

Toimintansa ylläpitämiseksi yhdistys voi:

  • kerätä liittymismaksuja ja jäsenmaksuja
  • periä korvausta myymistään tuotteista, tavaroista ja järjestämistään palveluista
  • yhdistys voi järjestää: myyjäisiä, juhlia, arpajaisia tai rahankeräystä luvan saatuaan
  • ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja omistaa arvopapereita
  • omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää – ja irtainta omaisuutta

3. Jäsenet

1. Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni.

2. Perhejäseneksi voi liittyä ilman ikärajoitusta henkilö, jonka perheestä ainakin yksi henkilö on varsinainen jäsen ja joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Perhejäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.

3. Rinnakkaisjäsen on henkilö, joka on varsinainen jäsen toisessa mehiläishoitajain yhdistyksessä ja on sitä kautta maksanut liiton jäsenmaksuosuuden. Rinnakkaisjäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä, mutta hän ei voi edustaa yhdistystä liiton tilaisuuksissa.

4. Hallitus voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi yhdistyksessä ansioituneita henkilöitä. Heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä, mutta heidät on vapautettu jäsenmaksuvelvoitteista.

5. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä suomalainen tai ulkomaalainen luonnollinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus mutta ei äänioikeutta. Kannattajayhteisön tai säätiön yhdellä edustajalla on puheoikeus kokouksessa.

6. Hallitus voi kutsua yhdistyksen ulkopuolisen henkilön kunniahenkilöksi yhdistykseen. Henkilöllä on puheoikeus kokouksissa mutta ei muita oikeuksia eikä velvollisuuksia. Henkilöä ei merkitä jäsenrekisteriin.

Uudet jäsenet yhdistykseen hyväksyy yhdistyksen hallitus.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuiset jäsenmaksut päättää yhdistyksen sääntömääräinen kokous.

Jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksuosuuden liitolle kyseisestä jäsenestä. Liitto määrää oman jäsenmaksuosuutensa suuruuden.
Kannattajajäsen maksaa vuosittain kannattajajäsenmaksun, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous. Kannatusmaksu maksetaan kokonaan yhdistykselle.
Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen eri jäsenryhmille.

5. Palkitseminen ja muistaminen

Palkitsemisessa käytetään:
1. Kultainen ansiomerkki ja kunniakirja
2. Pöytästandaari ja kunniakirja
3. Kunniakirja

  • Kultaisen ansiomerkin perusteena on vähintään 10 vuotta puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä, toimihenkilönä tai muussa hallituksen osoittamassa tehtävässä.
  • Pöytästandaaria käytetään huomionosoituksissa ja muistamisessa sekä luovutetaan henkilölle tai yhteisölle joka on osoittanut erityistä aktiivisuutta ja sitoutumista yhdistyksen toimintaan.
  • Kunniakirjalla palkitaan henkilö tai yhteisö, joka on osoittanut erityistä aktiivisuutta ja sitoutumista yhdistyksen toimintaan.

Hallitus päättää palkittavat.

6. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt kuluvan vuoden jäsenmaksunsa maksamatta joulukuun loppuun mennessä tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Yhdistyksestä eronnut jäsen vapautuu jäsenyydestä seuraavan vuoden alusta. Erotetun jäsenen jäsenyys yhdistyksessä päättyy hallituksen erotuspäätökseen.

7. Hallitus

Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus tai sen valtuuttamat henkilöt. Liiton kokouksissa edustajina toimivat kuitenkin yhdistyksen kokouksen valitsemat edustajat.
Hallitukseen kuuluu yhdistyksen kokouksessa valittu puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään kahdeksaan varsinaista jäsentä sen mukaan kuin yhdistyksen kokous on päättänyt. Varajäseniä ei valita. Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi perustaa työryhmiä ja toimikuntia.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessa kokouksen koollekutsumisajasta ja -tavasta.
Hallitus voi tehdä päätöksiä puhelinkokouksessa tai muuta sähköistä viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolme (3) jäsenistä sekä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat tai vaalit ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut, vaaleissa kuitenkin arpa.

8. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja tai muu hallituksen valtuuttama henkilö, aina kaksi yhdessä.
Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus.

9. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa yhdistyksen tileistä ja hallinnosta viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

10. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis- huhtikuussa ja syyskokous loka – joulukuussa hallituksen kutsumana ja – määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella -, rinnakkais- ja kunnia jäsenellä yksi ääni. Äänestykseen osallistuminen edellyttää, että kuluvan vuoden jäsenmaksu on maksettu. Henkilöjäsen ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Perhe- ja kannattajajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa, ei äänioikeutta.
Jäsenenä oleva oikeuskelpoinen yhteisö voi käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa valtuuttamansa edustajan kautta.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kevätkokouksen osalta 15.1 ja syyskokouksen osalta 15.8 mennessä.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, joka on saanut eniten äänistä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide jota kokouksen puheenjohtajan on kannattanut.

Vaali on henkilökohtainen enemmistövaali, joka tarkoittaa, että:
1. Lippuun kirjoitetaan enintään niin monta ehdolla olevan nimeä kun on valittavia.
2. Mikäli lipussa on enemmän nimiä kuin valittavia, koko lippu hylätään.
3. Jokainen lipussa oleva nimi saa yhden äänen.
4. Valituksi tulevat eniten ääniä saaneet henkilöt äänimäärän osoittamassa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan järjestyksen ratkaisee arpa.

Vaali suoritetaan suljettuna lippuvaalina.

11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta, Kokouskutsu annetaan tiedoksi yhdistyksen jäsenlehdessä tai tiedotteessa, Suomen Mehiläishoitajain Liiton SML ry. lehden, kirjeen, sähköpostin tai muun sähköisen välineen välityksellä.

12. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen esityslista
5. käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto
6. hyväksytään toimintakertomus, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, sekä kokouksen hyväksymät asiat.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen esityslista
5. päätetään hallituksen puheenjohtajan, jäsenten, toimihenkilöiden ja toiminnantarkastajien palkkioista sekä matka- ja kulukorvauksista
6. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä valitaan hallituksen jäsenet
8. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat, sekä kokouksen hyväksymät asiat.

13. Sääntöjen muuttaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

14. Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kahdessa peräkkäisessä kokouksessa vähintään kuukauden väliajalla kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat mehiläistalouden edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Säännöt hyväksytty yhdistyksen kokouksessa:

PRH Patentti- ja rekisterihallitus hyväksynyt säännöt: